torstai 25. helmikuuta 2016

Jakopää huolto




Jakopääremontti

Tein tämän huollon omaan autooni. Auto on Opel Astra Garavan 1.6L 16V Vm.2001.
Osien hinnat katsoin motonetistä ja ne maksoivat 160euroa sisältäen vesipumpun.

Aloitin homman irroittamalla laturin hihnan pois tieltä.
Tämän jälkeen irroitin laturinhihnan kiristimen (kuvassa vasemmalla) ja kampiakselin hihnapyörän.
Tuin myös moottorin jotta sain moottorin kannakkeen pois jakopään tieltä.
Tässä vaiheessa irroitin moottorin kannattimen.

Tässä vaiheessa laitoin nokkaakselien ja kampiakselin ajoitusmerkit kohdilleen.
Käytin nokkaakselien välissä kiilaa jotta ne eivät päässeet liikkumaan.
 Sitten vain remmi irti ja uutta tilalle.

Tässä vaiheessa laitoin uudet rullat, kiristimen, vesipumpun ja kiinnitin nokkaakselin asento tunnistimen. Pyörittelin moottoria jonkin aikaa käsin ja tarkistin että ajoitusmerkit osuvat kohdilleen.
 
 Myös oli tarkistettava että kiristimen merkintä osuu kohdilleen.
Tämän jälkeen lisäsin kolme litraa jäädytysnestettä ja saman verran vettä. Sitten laitoin moottorin kannakkeen kiinni ja kiinnitin jakopään suojamuovit.
Laturin hihna ja kiristin kiinni. Sen jälkeen vain ilmaamaan jäähdytys järjestelmää. Käytin auton 90C asteeseen ja tarkistin ettei auto vuoda jäähdytin nesteitä ulos. Auto tuli valmiiksi ja ei muutakuin vetoja.

tiistai 23. helmikuuta 2016

Kytkinremontti

Renault Clio Vm. 2004

Kytkinremontti aloitettiin tähän Renaulttiin koska kytkin oli ruvennut luistamaan ajossa.
Teimme tämän parityönä. Jotta Cliossa pääsisi vaihdelaatikon irroittamaan oli irroitettava myös autosta etukelkka. Selitän tässä vaihe vaiheelta kuinka se onnistui.
 Aloitimme työn irroittamalla akun ja tutkimalla sähköjä.
Jouduimme muutaman johdon jouduimme irroittamaan jotta pääsi käsiksi vaihdelaatikon yläpultteihin.
 Tutkimme myös mitä pitäisi purkaa jotta vaihdelaatikko lähtisi helpoiten .

Irroitimme autosta renkaat ja sen jälkeen raidetangon, koiranluun ja alatukivarren kiinnitykset.

 Purimme vetoakselit pois ja irroitimme pakoputken pois tieltä.
 Laitoimme autoon moottorin kannattimen sillä vaihelaatikon puoleinen moottorikannake oli irroitettava.

 Kiinnitimme moottorin kahdesta kohtaa kannattimeen ketjun avulla
 Tässä kuva auton etukelkasta. Pakoputki on pois tieltä ja kelkan irroitus voi alkaa
 Täss irroitimme kelkan pohjakiinnikeitä.
 Tässä irroitimme kallistuksenvakaajan ja aloitimme laskemaan kelkkaa pois.
 Etukelkka lähti irti mukisematta.
 Tässä autossa hammastanko jää koriin kiinni.
 Kuva kytkimen painelaakerista.
 Renaultin vaihelaatikko. Pari kuvaa eri kulmista.
 
 Tässä on vauhtipyörä ja kytkin. Hukkasin kuvan vanhasta kytkinlevystä.
 Uusi kytkinlevy ja painelaakeri. Tässä autossa on jäykkä vauhtipyörä joten kytkinlevyn on joustettava. Kuvassa voi nähdä kytkimen joustoosan ja jouset jotka vaimentavat moottorista tulevaa värinää vaihelaatikolle.
 Tässä keskitimme kytkimen valmiiksi ennen kuin nostimme sen vauhtipyörälle.
 Tässä uusi pakka keskitettynä ja valmiina kasattavaksi.
 Varmistimme että kytkin on keskittynyt ja nostimme sen jälkeen vaihdelaatikon takaisin paikalleen.
 Muutama pultti kiinni ja auto on kasausta vaille valmis.

En lisännyt tähän blogiin kuvia kasaamisesta. Kasaaminen tapahtuu vain päinvastaisessa järjestyksessä kuin purkaminen. Työ kesti lorvailun takia pari päivää.
Itse en ranskalaisista autoista pidä ollenkaan mutta tämä homma oli ihan OK.


Kaksoismassavauhtipyörä

Kaksoismassavauhtipyörä

Kaksoismassavauhtipyörää käytetään värinänpoistoon koska se vaimentaa kampiakseliin ja vaihteistoon kohdistuvaa rasitusta. Se myös parantaa mukavuutta poistaessaan ylimääräisen värinän matkustamoon.

Kiinteä vauhtipyörä tasoittaa moottorin käyntiä. Kiinteässä vauhtipyörässä ei kuitenkaan ole minkäänlaista joustavaa osaa joten kytkinlevyn on joustettava. Siksi kiinteän vauhtipyörän omaavissa autoissa on joustavalla levykehällä varustettu kytkinlevy.

Rikkoutuneen kaksoismassavauhtipyörän oireet

Liikkelle lähdössä auto nytkähtää varoittamatta. Kaasua "näpäyttämällä" moottoritilasta kuuluu kolahdus kun vauhtipyörän jousto-osa pääsee lyömään laidasta laitaan.
Pidemmällä aikajanalla rikkinäinen kaksoismassavauhtipyörä saataa aiheuttaa kytkimen luistamisen.

Jos kaksoimassavauhtipyörän tilalle vaihdetaan kiinteä vauhtipyörä on myös kannattavaa vaihtaa joustava kytkinlevy. Jos tätä ei tehdä vaihdelaatikko saa huomattavasti enemmän rasitusta.

Jos päätyy irroittamaan vauhtipyörän sitä tulisi silmämääräisesti tutkia että onko se päässyt lämpenemään liikaa (Pinta ympärillä punertaa) tai onko pinnoilla halkeamia.

Kaksoismassavauhtipyörän testaus: Itse kokeilisin vauhtipyörää sormella liikuttamalla että liikkuuko pyörä "tyhjää". Jos tälläistä väljyyttä ei tunnu kokeilisin kääntää vauhtipyörää molempiin suuntiin.
Vauhtipyörän pitäisi kääntyä saman verran molempiin suuntiin.

Kaksoismassavauhtipyörä asennetaan sammalla tavalla kuin kiinteä vauhtipyörä.
Eli kampiakselin päähän vaihelaatikon ja moottorin väliin.

Automaattivaihteistot

Automaattivaihteistot

Automaattivaihteistossa moottorin tuottama voima välitetään momentinmuuntimen  pumppupyörältä nesteen välityksellä turbiinipyörälle, mistä voima siirtyy eteenpäin hammaspyörävaihteistolle.
Eli perinteinen automaattivaihteisto koostuu momentinmuutimesta, kahdesta planeettavaihteesta sekä monipuolisesta hydraliikkapiiristä, joka kytkee vaihteet päälle. Nykyään hydraliikka on jonkin verran korvatu elektroniikalla, mutta edelleen hydraliset männät suorittavat vaihteen kytkemisen.

Rakenne:

Momentinmuunnin


Momentinmuuntimessa on kolme pääkomponenttia; pumppupyörä, turbiinipyörä ja staattoripyörä.
Momentinmuunnin on täynnä öljyä ja moottorin pyöriessä pumppupyörä pyörii moottorin nopeudella. Moottorin pyöriessä keskipakovoima siirtää öljyn momentinmuuntimessa pumppupyörän siivekkeiden kautta staattoripyörän siivekkeiden läpi ja se palaa takaisin turpiinipyörän siivekkeiden läpi momentinmuuntimen keskipaikkeilta.







Planeettapyörästö

Planeettapyörästö koostuu auringosta, planeettimen kannattimesta ja renkaasta. Vaihde toimii niin, että auringoksi nimetty hammasratas sijaitsee keskellä ja sen ympärillä ovat planeetat. Aurinko pyörittää kaikkia kolmea planeettaa samanaikaisesti, planeetat puolestaa pyörittävät niiden ulkopuolella olevaa rengasta.







DSG- automaattivaihteisto

DSG- vaihteisto on Volkswagen konsernin nimeämä ja kehittämä kaksoiskytkinvaihteisto.
DSG- vaihteiston toiminta perustuu kahteen erilliseen kytkimeen.Vaihteistossa on kaksi kytkin akselia toistensa sisällä. Toinen kytkin käyttää parittomia- ja toinen parillisia vaihteita.
Veto on lähes katkoton, sillä seuraava vaihde on jo kytkettynä ja käyttövalmiina. Kaksoiskytkinvaihteistossa ei tarvita perinteisestä automaattivaihteistosta tuttua hydraulista momentinmuunninta. Silti useimmat nykyiset kaksoiskytkinratkaisut on toteutettu ”märkinä”, eli monilevykytkimet ovat öljykylvyssä.




CVT. Continuously Variable Transmission

 CVT- tarkoittaa portaatonta automaattivaihteistoa.
Voima siirretään esimerkiksi kiilahihnavariattorilla.
Variaattorissa kiilahihna on kahden kartion välissä, joiden etäisyyttä voidaan säätää. Tämän seurauksena hihnan etäisyys pyörän akselilta vaihtelee, jolloin sama moottorin kierrosluku tuottaa muuttuvan hihnanopeuden, eli muuttuvan välityksen. CVT on usein normaalia automaattivaihteistoa taloudellisempi yksinkertaisemman ja tehokkaamman tekniikan takia. Tarkoitus on, että vaihteiston välitys muuttuu kierrosluvun kanssa siten, että kiihdyttäminen tapahtuu suurilla kierroksilla, mutta tasaisessa ajossa vaihteisto käyttää mahdollisimman taloudellista kierroslukua.

Vaihteistojen huollot

Automaattivaihteistoissa on suositeltavaa vaihtaa öljyt huuhtelemalla jos vaihdelaatikossa on ilmenny ongelmaa. Automaattilaatikoissa on suositeltavaa myös puhdistaa suodatin tai tarvittaessa vaihtaa se.
Myös öljypohjan irroittaminen ja putsaaminen on suositeltavaa.

Manuaalivaihteistoissa yleensä huoltoon kuuluu vain öljyjen vaihto.
Syvempiin huoltoihin yleensä liittyy ongelma vaihelaatikossa. Silloin voi joutua vaihtamaan laatikon laakerointeja tai rattaita.

Vaihdevalitsimen merkinnät

P- Parkki           N- Vapaa          D- Ajovaihde        R- Pakki        1- Ykkösvaihde      2-Kakkosvaihde

Ja pari muuta merkintää
  • Huipputehotila (käyttää moottorin koko kierrosalueen hyväksi S (Sport)
  • Käsivaihdevalinta (M, +, −)
  • Off, isoimman vaihteen kytkeminen pois käytöstä (O/D)

Tomi, Riku

perjantai 19. helmikuuta 2016

Kansiremontti

Auton kannen purku, korjaus ja kasaus.

Auto: Opel Astra Garavan vm.2001 -1.6L 16V

Työ aloitettiin koska moottorin lohkon ja sylinterikannen välinen metalli tiiviste oli pääsyt vuotamaan öljyä ja jäähdytys nesteitä sylintereihin.
Tekstin tarkoitus on käydä läpi kuinka purin tämän auton kannen.
Nelos-sylinteriin oli päässyt vuotamaan eniten nesteitä ja tämän takia bensaseokset eivät päässeet palamaan puhtaasti ja alkoi syntyä karstaa. Toisen pakoventtiilin väliin oli päässyt tätä karstaa ja tämän takia venttiili ei päässyt sulkeutumaan. Kun venttiili ei päässyt kunnolla sulkeutumaan se alkoi lämpenemään liikaa. Venttiilin reuna lämpesi ja paloi pois. Luultavammin venttiilistä irronnut pala on päässyt pakokaasujen mukana pois sylinteristä ja ei näin päässyt tuhoamaan sylinteri putkea. Kansiremontin jälkeen moottori on toiminut moitteettomasti ja toivottavasti tulee toimimaan tulevaisuudessa.


Remontti alkoi moottorisuojusten, puolan ja moottorikannattimen irroituksella.




Tällä kalikalla tuin moottorin auton etukelkkaa vasten jotta voin nostella autoa tarvittaessa helposti nosturilla.
 Moottorin kannake on irti ja aloin purkamaan jakopäätä.
 Tässä kuvassa laitoin hihnan ajoitus merkit kohdilleen.
 Moottoria piti pyörittää 60-astetta myötäpäivää jotta saatiin nokka akselit oikeaan asentoon.
Kun jokainen mäntä on samalla tasolla, saadaan melkein jokainen venttiili kiinni.
 Tämän jälkeen aloitin irroittamaan moottorin sähköjä ja muuta sellaista mikä voisi olla tiellä venttiilikoppaa irroittaessa.
Suttimien sähköjä ja paineputkia irroittamassa.
Tässä kuva Opelin ohjausboksista (ECU)
Nokkaakselit olivat hyvässä kunnossa.
Jakoremmi irti ja nokkapyöriä irroittamaan.
Nokkapyörissä on hyvät ohjurit joten pyöriä ei voi saada väärään asentoon väkisinkään.

              






































Vesipumpulle tuleva letku tuotti vaikeuksia imusarjaa irroittaessa.



Pakosarjan lämpöpelti pois ja pakosarjaa irroittamassa. Myös vasemmalta on otettu termostaatti pois.
Imusarjaa irroittamassa.

Laturin yläkiinnike oli irroitettava jotta laturin sai käännettyä pois tieltä.
Kannenpuoltit pois ja kansi koneistamoon.
Kuva kansipahvista



Tässä puhdas kansi
Tässä laite jolla saadaan painettua venttiilijouset kasaan.

Venttiilijousia painaessa alaspäin pienet kiilat saadaan irti.
Venttiilikupit ja jouset sievässä järjestyksessä.
Kuva ykkösylinterin pakoventtiilistä. Ei pahoin karstoittunut.
Kuvassa näkyy venttiilijousen pohjalautanen jotta jousi ei vahingoittaisi lohkoa.
Kuva höyläyskone jolla kansi saatiin suoraksi.
Pieni pyöreä terä pyörii tasaista tahtia samaan aikaan kun kone liikuttaa itse tasoa.
Hukkasin kuvan kannesta josta olisi nähnyt minkälaista jälkeä höylä tekee.
Ei muuta kuin venttiilit takaisin ja hiomaan.
Tällä tapilla ja rouheisella hiomatahnalla saatiin venttiilit asettumaan paremmin kanteen.
Hiomisen jälkee kokeilimme jokaisen pako- ja imukanavan tällä alipaine testillä jotta saatiin varma tieto siitä että venttiilit ei palo tilanteessa vuotaisi.

Tästä blogista puuttui jonkin verran kuvia ja kasaus vaiheen jätin kuvaamatta kokonaan. Oikeastaan kasaus menee vain samassa järjestyksessä jossa purettiin.